Kosketus parisuhteeseen

Mistä tämä burgerointi on saanut alkunsa.. Antakaas kun kerron.

Palataan ajassa taaksepäin ehkä 8 vuotta. Olin silloin laiha, urheilullinen, rillipäinen rumilus ja pelasin jalkapalloa sekajoukkueessa. Vähän mun liittymisen jälkeen semmonen ihan tavallinen, pitkätukkainen (mua puolitoista vuotta nuorempi) poika aloitti samassa joukkueessa. Jätkä oli jo silloin pirun lahjakas ja jonkun pelin vaihtopenkillä taisin ihastua.

Sitä fiilistä kesti 2-3 vuotta. Kävin treeneissä että näkisin poikaa, järjestin yhteensattumia että törmättäis kun liikun keskustassa, jotta voisin moikata sitä ja joskus lähettelin jotain noloja viestejä. Jossain vaiheessa alkoi valjeta että se poikakin oli kiinnostunut musta (ööö miksi, kerroinhan jo millainen olin) ja kaverit supisi keskenään. Ai että kutkutti ne juorut vatsanpohjassa!

Sitten parin vuoden jälkeen yksi kaunis kesäinen päivä kun edellisyönä valvottiin aamuyöhön asti bestisten kanssa ja poljettiin 10 km pyörällä keskustaan, oltiin sovittu että ollaan myös tuon pojan kanssa. Kaverit olikin ovelia ja jätti meidät kahdestaan puistoon. Sitten koitti erittäin kiusallinen ja painostava hiljaisuus. Tiedettiin tasantarkkaan mistä on kyse, mutta välteltiin molemmat aihetta (olin siis 12, poju 11) ja tilanne raukesi kun kaverit tuli takaisin. Homma vaivasi ja illalla tekstasin pojalle päivän tilanteesta ja vastaukseksi sain kysymyksen: mun piti vaan kysyy et alaks olee?

Seukattiin kuukausi. Viikon jälkeen pitkä, ihana tukka oli lyhyt ja maailma meinasi romahtaa, mutta kestin sen. Tuon seukkaamisen aikana moikattiin kun törmättiin koulussa, pidettiin kahdesti kädestä kiinni ja halattiin kerran (jaoin pojalle silloin palkintoa). Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta aina kun nähtiin, juoksin poikaa karkuun ympäri keskustaa. Poika alkoi vinkkailemaan jotain PUSSAILUSTA tuon kuukauden jälkeen ja ajattelin että ei tuu mitään. Suunnittelin samaan aikaan eroa. Koska en itse pystynyt siihen, annoin kännykkäni kaverilleni, joka käytännössä jätti tuon pojan puolestani tekstarilla.

Tämä on ollut koko elämäni ainoa seurustelusuhde, eli ei varmaan ole ihme, miksi olen niin käsi näissä jutuissa...

-ÄLÄ OTA MALLIA-

Näin EI isketä rokkaria

Päätettiin viikko sitten parhaiden kavereiden kanssa lähteä vartavasten Helsinkiin tsekkaamaan yhden paikallisen bändin keikkaa. Suunnitelma piti ja laittauduttiin oikein rimpsakuntoon, jotta saataisi illan aikana kuumien soittajien huomio. Keikka oli loistava, mitä nyt joku tuntematon venäläinen nainen kähmi kokoajan ja vikan biisin aikana puri suutani...

Tarkoitus oli keika jälkeen löytää bändin jätkät, jotta vois jutella. Keikan aikana keksinkin loistavan idean, mitä voisin itse keulakuvalle sanoa. Menin sitten tilaamaan juotavaa ja aikani siinä jonotettua huomaan kaverini huitovan luokseen. Tyttö näytti toisen kaverini juttelevan tälle keulakuvalle ja käski mennä nyt. Kaverini oli puhunut keulakuvalle haluavansa olla paras wingman ikinä ja juuri kun tulin paikalle hän huikkasi "Noniin siinä te nyt ootte, menkää naimisiin ja tehkää paljon ihania lapsia".

Esittäydyttiin sit poitsun kanssa ja ehkä pari muuta sanaa vaihdettiin ennen kuin päästin suustani keikalla tulleen ajatuksen ja tokaisin "Voitko lopettaa sen olkapäiden pyörittelyn lavalla kun se näyttää ihan jäätävälle?" (SIIS MITÄ HELVETTIÄ MUN PÄÄSSÄ EI LIIKKUNUT?!?!?! OSOTAN HITON HYVIN ETTÄ SE ON IHANA KUN DISSAAN SEN LAVALIIKEHDINTÄÄ JA KELAAN ETTÄ NÄIN SE VARMASTI IHASTUU MUHUN!!!!! Ihme kun en tajunnut kommentoida noiden jätkien taiteilijanimiä...) Anyway tähän jätkä vastasi vaan et emmä kyllä lopeta kun se on vaan osa mua. Koitin siinä vielä vaihtaa puheenaihetta kysymällä mihin bänd meinasi jatkaa ja tässä vaiheessa jätkä sai hyvän tekosyyn lähteä kysymään managerilta. Sanoi vielä, että ilmoittelee sit, voitte arvata ilmoittiko...

Surkuhupaisuuden multihuipentumana aamulla sain kännykkääni ilmoituksen, että tuo tyyppi on nähnyt illalla lähettämämme instagram directin... siinä onneksi koitettiin vaan kysäistä monelta keikka olisikaan alkamassa, mutta oli varmaan oiva asia muistuttamaan mun erittäin hyvästä iskurepliikistä. En ehkä enää ikinä halua mennä kyseisen bändin keikalle kun hävettää niin helvetisti...

-ÄLKÄÄ OTTAKO MALLIA-

VIHDOINKIN!

Olen nyt vuoden päivät suunnitellut tekeväni blogin, joka pelastaa ihmisten päiviä, koska tiedän burgeroivani kuitenkin enemmän. Eilen vein homman jo aivan uudelle levelille, joten aamulla päätin, että nyt on pakko. Kirjoitan tänne tarinoita elävästä elämästäni, kuinka pystyn epäonnistumaan aina kun yritän tai vaikken yrittäisikään.
Muutama päivä sitten latasin tinderin ja joku jannu aloitti keskustelun. Suurinpiirtein ensimmäinen asia, mitä hänelle sanoin oli, että MTV3 arkisin 19.30 on elämän tarkoitus. Keskustelu ei tyssännyt vielä siihen, joten ajattelin tämän perään kertoa tyypille, että ainoa asia missä olen hyvä, on muiden viihdyttäminen avoimella noloudellani. Toivottavasti tarinat viihdyttävät teitä. Ajattelin, etten kerro itsestäni muuta kuin olevani 18-vuotias ämmänlänkyrä, että saisin joku päivä vielä töitäkin. Tervetuloa oppimaan, mitä ei pidä tehdä jos haluaa joskus olla muutakin kuin sinkku nolis.